Moparin tekniikka on varmatoimista, mutta joskus näistä tiedoista saattaa olla hyötyä...
Mikäli mieleesi tulee jotain tälle sivulle sopivaa, laita vieraskirjaan tai sähköpostiin ehdotus.
Yleisesti Moparin moottoreista
Moottoreita on kahta eri kokoista valua: Pikkulohko ja isolohko. Isolohkoja on lisäksi kahta eri kokoa RB eli pikku-isolohko sekä B eli isolohko. Näistä saadaan useita eri kokoja muuttamalla sylinterin porausta sekä iskunpituutta. Pikku-isolohkoja ovat muunmuassa 383 ja 400 ja isolohkoja 426 sekä 440. Halutuimpia ovat yleensä magnum-versiot, joita löytyy kokoluokissa 360 , 383 ja 440. Erittäin arvostettu Mopar voimanlähde on 426 hemi puolipallon muotoisine palotiloineen. Hemi on helppo tunnistaa jo päältä: Tulpanjohdot menevät venttiilikoppien läpi, koska tulppa sijaitsee keskellä palotilaa.
Pikkulohkoista puhuttaessa käytetään usein termejä A- ja LA-moottori. A-moottorit ovat vanhempia, yleensä ennen 60-luvun puoliväliä valmistettuja. Niiden koot ovat: 277, 302, 303, 313, 326 sekä 318 kuutiotuumaa. A-moottorit ovat ulkomitoiltaan suurempia sekä painavampia kuin LA:t. LA-moottorit ovat nuorempia, pienempiä sekä yleisempiä kuin A:t. V8:sta puhuttaessa LA-moottorien koot ovat: 273, 318, 340, sekä 360 kuutiotuumaa. Lisäksi jotkin vielä uudemmat moottorit (esim. Viperin V-10) perustuvat tähän valuun. Halutuimpia ovat yleensä 60- ja 70-luvun vaihteen "muskeli-moottorit". Tämän jälkeen saastemääräykset ja polttoaineen hinta alkoivat vähentää hevosvoimia.
Moottorien tietoja vuosimalleittain
1966
|
syl/kuutiotuumaa
| kaasutin
| poraus/iskunpit.
| puristussuhde
| hevosvoimaa/RPM
| vääntö/RPM
| norm.öljynp.
|
| 6/170 cid
| 1-kurkku
| 3,40/3,125
| 8,5:1
| 101/4400
| 155/2400
| 45-65
|
| 6/225 cid
| 1-kurkku
| 3,40/4,125
| 8,4:1
| 145/4000
| 215/2400
| 45-65
|
| v8/273 cid
| 2-kurkku
| 3,625/3,31
| 8,8:1
| 180/4200
| 260/1600
| 40-65
|
| v8/273 cid
| 4-kurkku
| 3,625/3,31
| 10,5:1
| 235/5200
| 280/4000
| 40-65
|
| v8/318 cid
| 2-kurkku
| 3,91/3,31
| 9,0:1
| 230/4400
| 340/2400
| 45-65
|
| v8/361 cid
| 2-kurkku
| 4,125/3,375
| 9,0:1
| 265/4400
| 380/2400
| 45-65
|
| v8/383 cid
| 2-kurkku
| 4,25/3,375
| 9,2:1
| 270/4400
| 390/2800
| 45-65
|
| v8/383 cid
| 4-kurkku
| 4,25/3,375
| 10,0:1
| 325/4800
| 425/2800
| 45-65
|
| v8/426 cid
| 4-kurkku
| 4,25/3,75
| 10,3:1
| 365/4800
| 470/3200
| 40-60
|
| v8/440 cid
| 4-kurkku
| 4,32/3,75
| 10,1:1
| 350/4400
| 480/2800
| 45-65
|
1967
|
syl/kuutiotuumaa
| kaasutin
| poraus/iskunpit.
| puristussuhde
| hevosvoimaa/RPM
| vääntö/RPM
| norm.öljynp.
|
| 6/170 cid
| 1-kurkku
| 3,40/3,125
| 8,5:1
| 115/4400
| 155/2400
| 45-65
|
| 6/225 cid
| 1-kurkku
| 3,40/4,125
| 8,4:1
| 145/4000
| 215/2400
| 45-65
|
| v8/273 cid
| 2-kurkku
| 3,625/3,31
| 8,8:1
| 180/4200
| 260/1600
| 40-65
|
| v8/273 cid
| 4-kurkku
| 3,625/3,31
| 10,5:1
| 235/5200
| 280/4000
| 40-65
|
| v8/318 cid
| 2-kurkku
| 3,91/3,31
| 9,2:1
| 230/4400
| 340/2400
| 45-65
|
| v8/361 cid
| 2-kurkku
| 4,125/3,375
| 9,2:1
| 270/4400
| 380/2400
| 45-65
|
| v8/383 cid
| 4-kurkku
| 4,25/3,375
| 10,0:1
| 325/4800
| 425/2800
| 45-65
|
| v8/440 cid
| 4-kurkku
| 4,32/3,75
| 10,1:1
| 350/4400
| 480/2800
| 45-65
|
| v8/440 cid
| 4-kurkku
| 4,32/3,75
| 10,1:1
| 375/4600
| 480/3200
| 45-65
|
| v8/426 cid
| 2x4-kurkku
| 4,25/3,75
| 10,25:1
| 425/5000
| 490/4000
| 40-60
|
1968
|
syl/kuutiotuumaa
| kaasutin
| poraus/iskunpit.
| puristussuhde
| hevosvoimaa/RPM
| vääntö/RPM
| norm.öljynp.
|
| 6/170 cid
| 1-kurkku
| 3,40/3,125
| 8,5:1
| 115/4400
| 155/2400
| 45-65
|
| 6/225 cid
| 1-kurkku
| 3,40/4,125
| 8,4:1
| 145/4000
| 215/2400
| 45-65
|
| v8/273 cid
| 2-kurkku
| 3,625/3,31
| 9,0:1
| 190/4400
| 260/2000
| 45-65
|
| v8/318 cid
| 2-kurkku
| 3,91/3,31
| 9,2:1
| 230/4400
| 340/2400
| 45-65
|
| v8/340 cid
| 4-kurkku
| 4,04/3,31
| 10,5:1
| 275/5000
| 340/3400
| 45-65
|
| v8/383 cid
| 2-kurkku
| 4,25/3,375
| 9,2:1
| 290/4400
| 390/2800
| 45-65
|
| v8/383 cid
| 4-kurkku
| 4,25/3,375
| 10,0:1
| 300/4400
| 400/2400
| 45-65
|
| v8/383 cid
| 4-kurkku
| 4,25/3,375
| 10,0:1
| 330/5000
| 425/3200
| 45-65
|
| v8/440 cid
| 4-kurkku
| 4,32/3,75
| 10,1:1
| 350/4400
| 480/2800
| 45-65
|
| v8/440 cid
| 4-kurkku
| 4,32/3,75
| 10,1:1
| 375/4600
| 480/3200
| 45-65
|
| v8/426 cid
| 2x4-kurkku
| 4,25/3,75
| 10,25:1
| 425/5000
| 490/4000
| 40-60
|
1969
|
syl/kuutiotuumaa
| kaasutin
| poraus/iskunpit.
| puristussuhde
| hevosvoimaa/RPM
| vääntö/RPM
| norm.öljynp.
|
| 6/170 cid
| 1-kurkku
| 3,40/3,125
| 8,5:1
| 115/4400
| 155/2400
| 45-65
|
| 6/225 cid
| 1-kurkku
| 3,40/4,125
| 8,4:1
| 145/4000
| 215/2400
| 45-65
|
| v8/273 cid
| 2-kurkku
| 3,63/3,31
| 9,0:1
| 190/4400
| 260/2000
| 45-65
|
| v8/318 cid
| 2-kurkku
| 3,91/3,31
| 9,2:1
| 230/4400
| 340/2400
| 45-65
|
| v8/340 cid
| 4-kurkku
| 4,04/3,31
| 10,5:1
| 275/5000
| 340/3200
| 45-65
|
| v8/383 cid
| 2-kurkku
| 4,25/3,38
| 9,2:1
| 290/4400
| 390/2800
| 45-65
|
| v8/383 cid
| 4-kurkku
| 4,25/3,38
| 10,0:1
| 330/5000
| 425/3200
| 45-65
|
| v8/383 cid
| 4-kurkku
| 4,25/3,38
| 10,0:1
| 335/5000
| 425/3400
| 45-65
|
| v8/440 cid
| 4-kurkku
| 4,32/3,75
| 10,1:1
| 350/4400
| 480/2800
| 45-65
|
| v8/440 cid
| 4-kurkku
| 4,32/3,75
| 10,1:1
| 375/4600
| 480/3200
| 45-65
|
| v8/440 cid
| 3x2-kurkku
| 4,32/3,75
| 10,5:1
| 390/4700
| 490/3200
| 45-65
|
| v8/426 cid
| 2x4-kurkku
| 4,25/3,75
| 10,25:1
| 425/5000
| 490/4000
| 45-65
|
1970
|
syl/kuutiotuumaa
| kaasutin
| poraus/iskunpit.
| puristussuhde
| hevosvoimaa/RPM
| vääntö/RPM
| norm.öljynp.
|
| 6/198 cid
| 1-kurkku
| 3,40/3,64
| 8,4:1
| 125/4400
| 180/2000
| 45-65
|
| 6/225 cid
| 1-kurkku
| 3,40/4,12
| 8,4:1
| 145/4000
| 215/2400
| 45-65
|
| v8/318 cid
| 2-kurkku
| 3,91/3,31
| 8,8:1
| 230/4400
| 320/2000
| 45-65
|
| v8/340 cid
| 4-kurkku
| 4,04/3,31
| 8,8:1
| 275/5000
| 340/3200
| 45-65
|
| v8/340 cid
| 3x2-kurkku
| 4,04/3,31
| 10,2:1
| 290/5000
| 340/3200
| 45-65
|
| v8/383 cid
| 2-kurkku
| 4,25/3,38
| 8,7:1
| 290/4400
| 390/2800
| 45-65
|
| v8/383 cid
| 4-kurkku
| 4,25/3,38
| 9,5:1
| 330/5000
| 425/3200
| 45-65
|
| v8/383 cid
| 4-kurkku
| 4,25/3,38
| 9,5:1
| 335/5200
| 425/3400
| 45-65
|
| v8/440 cid
| 4-kurkku
| 4,32/3,75
| 9,7:1
| 350/4400
| 480/2800
| 45-65
|
| v8/440 cid
| 4-kurkku
| 4,32/3,75
| 9,7:1
| 375/4600
| 480/3200
| 45-65
|
| v8/440 cid
| 3x2-kurkku
| 4,32/3,75
| 10,5:1
| 390/4700
| 490/3200
| 45-65
|
| v8/426 cid
| 2x4-kurkku
| 4,25/3,75
| 10,2:1
| 425/5000
| 490/4000
| 45-65
|
1971
|
syl/kuutiotuumaa
| kaasutin
| poraus/iskunpit.
| puristussuhde
| hevosvoimaa/RPM
| vääntö/RPM
| norm.öljynp.
|
| 6/198 cid
| 1-kurkku
| 3,40/3,64
| 8,4:1
| 125/4400
| 180/2000
| 45-65
|
| 6/225 cid
| 1-kurkku
| 3,40/4,12
| 8,4:1
| 145/4000
| 215/2400
| 45-65
|
| v8/318 cid
| 2-kurkku
| 3,91/3,31
| 8,6:1
| 230/4400
| 320/2000
| 45-65
|
| v8/340 cid
| 4-kurkku
| 4,04/3,31
| 10,2:1
| 275/5000
| 340/3200
| 45-65
|
| v8/360 cid
| 2-kurkku
| 4,00/3,58
| 8,7:1
| 255/4400
| 360/2400
| 45-65
|
| v8/383 cid
| 2-kurkku
| 4,25/3,38
| 8,5:1
| 275/4400
| 375/2800
| 45-65
|
| v8/383 cid
| 4-kurkku
| 4,25/3,38
| 8,5:1
| 300/4800
| 410/3400
| 45-65
|
| v8/440 cid
| 4-kurkku
| 4,32/3,75
| 9,0:1
| 335/4400
| 460/3200
| 45-65
|
| v8/440 cid
| 4-kurkku
| 4,32/3,75
| 9,7:1
| 370/4600
| 480/3200
| 45-65
|
| v8/440 cid
| 3x2-kurkku
| 4,32/3,75
| 10,5:1
| 385/4700
| 490/3200
| 45-65
|
| v8/426 cid
| 2x4-kurkku
| 4,25/3,75
| 10,2:1
| 425/5000
| 490/4000
| 45-65
|
1972
|
syl/kuutiotuumaa
| kaasutin
| poraus/iskunpit.
| puristussuhde
| hevosvoimaa/RPM
| vääntö/RPM
| norm.öljynp.
|
| 6/198 cid
| 1-kurkku
| 3,40/3,64
| 8,4:1
| 100/4400
| 160/2400
| 45-65
|
| 6/225 cid
| 1-kurkku
| 3,40/4,12
| 8,4:1
| 110/4000
| 185/2000
| 45-65
|
| v8/318 cid
| 2-kurkku
| 3,91/3,31
| 8,6:1
| 150/4000
| 260/1600
| 45-65
|
| v8/340 cid
| 4-kurkku
| 4,04/3,31
| 8,5:1
| 240/4800
| 290/3600
| 45-65
|
| v8/360 cid
| 2-kurkku
| 4,00/3,58
| 8,8:1
| 175/4000
| 285/2400
| 45-65
|
| v8/400 cid
| 2-kurkku
| 4,34/3,38
| 8,2:1
| 190/4400
| 310/2400
| 45-65
|
| v8/400 cid
| 4-kurkku
| 4,34/3,38
| 8,2:1
| 255/4800
| 340/3200
| 45-65
|
| v8/440 cid
| 4-kurkku
| 4,32/3,75
| 8,2:1
| 225/4400
| 340/3200
| 45-65
|
| v8/440 cid
| 4-kurkku
| 4,32/3,75
| 8,2:1
| 245/4400
| 360/3200
| 45-65
|
| v8/440 cid
| 3x2-kurkku
| 4,32/3,75
| 10,3:1
| 330/4800
| 410/3600
| 45-65
|
1973
|
syl/kuutiotuumaa
| kaasutin
| poraus/iskunpit.
| puristussuhde
| hevosvoimaa/RPM
| vääntö/RPM
| norm.öljynp.
|
| 6/225 cid
| 1-kurkku
| 3,40/4,12
| 8,4:1
| 105/4000
| 185/1600
| 45-65
|
| v8/318 cid
| 2-kurkku
| 3,91/3,31
| 8,6:1
| 150/3600
| 265/2000
| 45-65
|
| v8/340 cid
| 4-kurkku
| 4,04/3,31
| 8,5:1
| 240/4800
| 295/3600
| 45-65
|
| v8/360 cid
| 2-kurkku
| 4,00/3,58
| 8,4:1
| 170/4000
| 285/2400
| 45-65
|
| v8/400 cid
| 2-kurkku
| 4,34/3,38
| 8,2:1
| 185/3600
| 310/2400
| 45-65
|
| v8/400 cid
| 4-kurkku
| 4,34/3,38
| 8,2:1
| 260/4800
| 335/3600
| 45-65
|
| v8/440 cid
| 4-kurkku
| 4,32/3,75
| 8,2:1
| 220/3600
| 350/2400
| 45-65
|
| v8/440 cid
| 4-kurkku
| 4,32/3,75
| 8,2:1
| 275/4800
| 380/3200
| 45-65
|
1974
|
syl/kuutiotuumaa
| kaasutin
| poraus/iskunpit.
| puristussuhde
| hevosvoimaa/RPM
| vääntö/RPM
| norm.öljynp.
|
| 6/225 cid
| 1-kurkku
| 3,40/4,12
| 8,4:1
| 105/3600
| 180/1600
| 45-65
|
| v8/318 cid
| 2-kurkku
| 3,91/3,31
| 8,6:1
| 150/4000
| 255/2200
| 45-65
|
| v8/318 cid
| 2-kurkku
| 3,91/3,31
| 8,6:1
| 170/4000
| 265/2600
| 45-65
|
| v8/360 cid
| 2-kurkku
| 4,00/3,58
| 8,4:1
| 180/4000
| 290/2600
| 45-65
|
| v8/360 cid
| 4-kurkku
| 4,00/3,58
| 8,4:1
| 200/4000
| 290/3200
| 45-65
|
| v8/360 cid
| 4-kurkku
| 4,00/3,58
| 8,4:1
| 245/4800
| 320/3600
| 45-65
|
| v8/400 cid
| 2-kurkku
| 4,34/3,38
| 8,2:1
| 185/4000
| 315/2400
| 45-65
|
| v8/400 cid
| 4-kurkku
| 4,34/3,38
| 8,2:1
| 205/4400
| 310/2400
| 45-65
|
| v8/400 cid
| 4-kurkku
| 4,34/3,38
| 8,2:1
| 250/4800
| 330/3400
| 45-65
|
| v8/440 cid
| 4-kurkku
| 4,32/3,75
| 8,2:1
| 230/3600
| 350/3200
| 45-65
|
| v8/440 cid (calif)
| 4-kurkku
| 4,32/3,75
| 8,2:1
| 220/3600
| 345/3200
| 45-65
|
| v8/440 cid (calif)
| 4-kurkku
| 4,32/3,75
| 8,2:1
| 275/4400
| 375/3200
| 45-65
|
LA-moottorien kiristysarvot pikkulohko 273, 318, 340,360 cid
huomioi kansia kiristettäessä tehtaan kiristysjärjestys!
|
kohde
| kiristys momentti ft/lbs
| kannan koko
|
| nokka-akselin lukkopultti
| 35
| 7/16-14
|
| kaasutin imusarjaan mutterit
| 7
| 5/16-24
|
| kiertokangen mutterit
| 45
| 3/8-24
|
| kampiakselin pultit (värinänvaimennin)
| 135
| 3/4-16
|
| kannen pultit 273-318
| 85
| 1/2-13
|
| kannen pultit 340-360
| 95
| 1/2-13
|
| vauhtipyörän suojan pultit
| 100 in/lbs
| 1/4-20
|
| vauhtipyöränkotelo moottoriin pultit
| 50
|
|
| vauhtipyörä kampiakseliin pultit
| 55
| 7/16-20
|
| bensapumppu
| 30
| 3/8-16
|
| imusarjan pultit
| 35
| 3/8-16
|
| päälaakeripukit
| 85
| 1/2-13
|
| öljyntyhjennys roppu
| 20
| 1/2-20
|
| öljypohjan pultit
| 15
| 5/16-20
|
| öljypumpunsuojan pultit
| 95 in/lbs
| 1/4-20
|
| öljypumppu moottoriin pultit
| 35
| 3/8-16
|
| keinuvipuakselin pultit
| 30
| 3/8-16
|
| sytytystulpat
| 30
| 14mm
|
| jakopäänkoppa
| 30
| 3/8-16
|
| turbiini vetolevyyn pultit
| 270 in/lbs
| 5/16-24
|
| värinänvaimentimen hihnapyörän pultit
| 200 in/lbs
| 5/16-20
|
| vesipumppu moottoriin pultit
| 30
| 3/8-16
|
RB/B-moottorien kiristysarvot isolohko 383, 400, 440, cid
huomioi kansia kiristettäessä tehtaan kiristysjärjestys!
|
kohde
| kiristys momentti ft/lbs
| kannan koko
|
| ilmastointikompressori moottoriin pultit
| 30
| 3/8-16
|
| laturinsäätö pultti
| 200 in/lbs
| 5/16-18
|
| laturinsäätöpelti moottoriin pultti
| 30
| 3/8-16
|
| Laturin pultit
| 30
| 3/8-16
|
| nokka-akselin lukkopultti
| 35
| 7/16-14
|
| kaasutin imusarjaan pultit
| 7
| 5/16-24
|
| kytkinkopan pultit
| 50
| 7/16-14
|
| kiertokangen mutterit
| 45
| 3/8-24
|
| kampiakselin takatiivisteen pidin
| 30
| 3/8-16
|
| kampiakselin värinänvaimentimen pultit
| 135
| 3/4-16
|
| kannen pultit
| 70
| 7/16-14
|
| virranjakajan pitimen pultti
| 15
| 5/16-18
|
| pakosarjan pultit
| 30
| 3/8-16
|
| pakoputken laipan mutterit
| 50
| 7/16-20
|
| tuulettimen kiinnityspultit
| 15-18
| 5/16-18
|
| vauhtipyörän suojan pultit
| 7
| 1/4-20
|
| vauhtipyörän koppa moottoriin pultit
| 50
| 7/16-14
|
| vauhtipyörä kampiakseliin pultit
| 55
| 7/16-20
|
| bensapumpun kiinnitys
| 30
| 3/8-16
|
| imusarjan pultit
| 40
| 3/8-16
|
| päälaakeripukkien pultit
| 85
| 1/2-13
|
| öljyn tyhjennys roppu
| 20
| 1/2-20
|
| öljypohjan pultit
| 15
| 5/16-20
|
| öljypumpun suojan pultit
| 10
| 5/16-18
|
| öljypumpun kiinnitys pultit
| 35
| 3/8-16
|
| keinuvipuakselin kiinnitys pultit
| 25
| 3/8-16
|
| sytytystulpat
| 30
| 14mm
|
| starttimoottorin kiinnitys pultit
| 50
| 7/16-14
|
| jakopäänkopan pultit
| 15
| 5/16-18
|
| turbiinin kopan pultit
| 30
| 3/8-16
|
| turbiini vetolevyyn pultit
| 270 in/lbs
| 5/16-24
|
| venttiilikopat
| 7
| 1/4-20
|
| värinänvaimentimen hihnapyörän pultit
| 200 in/lbs
| 5/16-20
|
| vesipumpunkotelon pultit
| 30
| 3/8-16
|
| vesipumpun kiinnitys pultit
| 200 in/lbs
| 5/16-20
|
Kärjetön sytytys
Kärjettömän sytytyksen asentaminen on hyvä tapa varmistaa kipinän saanti samanlaisena moottorin kierroksista riippumatta. Moparin sytkäboksi on hyvin varmatoiminen laite. Sitä on kolmea eri hintaluokkaa, mutta se tavallinen (musta) riittää hyvin normaalikäytössä. Jos odotuksista huolimatta kipinä kuitenkin häviää, saadaan vika yleensä selville melko helposti. Vastuksen napojen 4 ja 5 välillä tulee olla 150-900 ohmia. Kannattaa väännellä johtoja vastusta mitatessa, jotta mahdolliset katkokset paljastuvat. On syytä tarkastaa myös, että navalle 1 tulee 12 volttia sytytysvirran ollessa kytkettynä. Sytytysboksin kunnollinen kiinnitys auton runkoon kannattaa myös varmistaa, koska maadoitus tapahtuu sitä kautta. Puolan - navalta liittimelle tuleva johto tarkastetaan silmämääräisesti ja sen johtavuus todetaan vastusmittarilla. Etuvastus on myös syytä tarkastaa. Resistanssin napojen jälillä tulee olla 1.2 ohmia.
Tämän taulukon avulla voit tunnistaa autosi taka-akselin.
(A) Laipasta laippaan
(B) Etäisyys lehtijousten keskeltä
(C) Etäisyys akseliputken keskeltä takimmaisen kardaanin nivelen keskelle7 1/4 on tyypillisesti kutoskoneille (ja joillekkin pikku kaseille) tarkoitettu perä. Niitä on saatavissa erittäin hyvin, eivätkä maksa tai kestä paljon mitään. 8 1/4 perää käytetään yleensä pikkulohkojen, ja 8 3/4 isolohkojen kanssa. 9 1/4 ja 9 3/4 ovat muskelien periä, eikä niitä erittäin kalliina ja raskaina juuri kannata tavallisiin autoihin laittaa. Varsinkin A-koppaisten 8 3/4 perät ovat nykyään todella harvinaisia, ja usein nämä joudutaankin korvaamaan C-koppaisen perällä, joka on kavennettu sopivaksi. Kaikkia periä (paitsi 7 1/4:a) on myös lukollisena. Lukkoperän tunnistaa nostamalla auton takapyörät irti maasta ja vaihde vapaalla pyörittämällä toisesta takapyörästä. Jos toinen takapyörä pyörii samaan suuntaan, on kyseessä lukkoperä. Tavallisessa perässä toinen pyörä pyörii eri suuntaan. |
Taka-akseliston ja perätyypin tunnistustaulukko
|
vuosimalli
| perän koko ja auton korityyppi
| (A)
| (B)
| (C)
|
| 1963-1972
| 7 1/4 A-koppa
| 53,2"
| 43,02"
| 10,09"
|
| 1973-1976
| 7 1/4 A-koppa
| 51,4"
| 43,02"
| 10,09"
|
| kaikki
| 8 1/4 B-koppa
| 57,8"
| 47,23"
| 11,69"
|
| kaikki
| 8 1/4 C-koppa
| 59,2"
| 47,30"
| 11,69"
|
| kaikki
| 8 1/4 F-koppa
| 54,34"
| 44,46"
| 11,69"
|
| kaikki
| 8 3/4 A-koppa
| 51,4"
| 43,00"
| 12,35"
|
| 1962-1970
| 8 3/4 B-koppa
| 55,0"
| 44,00"
| 12,35"
|
| 1971-1974
| 8 3/4 B-koppa
| 57,8"
| 47,30"
| 12,35"
|
| kaikki
| 8 3/4 E-koppa
| 56,5"
| 46,0"
| 12,35"
|
| 1971-1974
| 8 3/4 B-koppa
| 59,2"
| 47,3"
| 12,35"
|
| kaikki
| 9 1/4 B-koppa
| 57,8"
| 47,3"
| 11,69"
|
| kaikki
| 9 1/4 C-koppa
| 59,2"
| 47,3"
| 11,69"
|
| 1966-1970
| 9 3/4 B-koppa
| 54,936"
| 44,0"
| 13,47"
|
| kaikki
| 9 3/4 E-koppa
| 56,5"
| 46,0"
| 13,47"
|
|
Vaihdelaatikko asiaa
Vaihdelaatikoita on vaikka kuinka paljon, mutta 60- ja 70-luvun autoissa on useimmiten 3-vaihteinen manuaali tai automaatti. Manuaali vaihteisto on hyvin yksinkertainen ja varmatoiminen. 1-vaihde on vanhoissa lootissa synkronoimaton ja vaatii alaspäin vaihtaessa kytkimen tuplapolkaisun ja välikaasun mennäkseen rusahtamatta päälle. Koska vaihdekeppi on useimmiten rattipylväässä, on vivusto niin monimutkainen, että vaihteisto tuntuu hyvin epätäsmälliseltä. Muskeli autoissa suositaan usein manuaali-vaihteistoja (tosin lattia kepillä), koska ne eivät ole niin tehosyöppöjä kuin automaatit. Monet ovat kuitenkin sitä mieltä, että automaattivaihteisto on ainoa oikea valinta jenkkiautoon. Mopseissa yleisimpiä ovat kutoselle ja pikkulohkoille tarkoitettu 904 kolmilovinen automaatti, sekä kestävämpi ja suurempi pikku- ja isolohkoille tarkoitettu 727. Automaatti on melko monimutkainen vehje, eikä sitä kannata ehkä ihan ensimmäiseksi itse ryhtyä kunnostamaan. Oikeastaan vain öljymäärän tarkastus/ lisäys, sekä suodattimien vaihto ovat helposti itse tehtäviä toimenpiteitä. Myös Kickdown vivuston säätäminen onnistuu kotioloissa, vaikka onkin paljon tarkempi toimenpide kuin ennalta uskoisi. Lähes joka paikkakunnalta löytyy joku, joka osaa korjata automaatteja. Vikojen toteaminen tällaisesta on kuitenkin melko helppoa: Jos joku vaihde puuttuu kokonaan, tai ei pysy päällä niin kuin pitäisi, on todennäköisesti jotain pahasti pielessä (tarkasta kuitenkin ensin öljymäärä!). Jos jokin vaihde luistaa vaikka öljymäärä on oikea on edessä myös todennäkoöisesti lootan purku. Vaikka laatikko toimisikin moitteettomasti, kannattaa ainakin autoa ostaessa nuuhkaista vaihteiston öljytikkua: "Pohjaanpalanut" öljyn tuoksu kielii lähestyvästä remontista.
Harrasteauton talvisäilytyksestä
Koska harrasteautolla ajetaan yleensä vain kesäisin, täytyy talveksi keksiä mahdollisimman turvallinen ja autoa rasittamaton säilytystapa. Jos käytössä on lämmin talli, on säilytys melko vaivatonta ja yksinkertaista. Mikäli autoa joudutaan säilyttämään ulkona, on keväisten ongelmien välttämiseksi nähtävä jonkin verran vaivaa. Kylmäkin talli on aina parempi kuin ulkoilma, koska auto ei tällöin ole säiden vaihtelun armoilla. Auton talviseisotuksessa on useita ongelmakohtia: Sään vaihtelusta aiheutuva korroosio, moottoriin ja laakereihin aiheutuvat syöpymät, sisätilojen homehtuminen, kaasuttimen ja sähkölaitteiden hapettumat, jousitukseen ja renkaisiin kohdistuvat staattiset voimat, vaijereiden ja muun mekaniikan jämähtäminen... Nämä ongelmat voidaan kuitenkin välttää, tai ainakin niiden vaikutusta huomattavasti lieventää, jos syksyllä uhrataan hieman aikaa autoa seisontaan valmisteltaessa.
Säilytyspaikka ja -tapa
Jos tallia tai muuta suojapaikkaa ei ole, ja autoa joudutaan säilyttämään ulkona, on tehtävää melko paljon. Ulkoa säilytyspaikkaa valittaessa kannattaa kaikki nurmikot jättää pois laskuista. Ruohot ja muu kasvillisuus aiheuttavat auton pohjaan melkoisen kosteusrasituksen. Hyviä alustoja ovat asfaltti, laatoitus, sora tai muu kuivana pysyvä, tukeva pinta. Aina parempi jos auto saadaan edes katoksen alle. Mikäli auton jousitusta ja varsinkin renkaita halutaan säästää, kannattaa auto tunkata ylös ja jättää säilytykseen pohjan alle asetettavien pukkien päälle siten että renkaat eivät kosketa maata. Tässä säilytys tavassa on sekin hyväpuoli, että pyöriä voidaan käydä silloin tällöin pyörittelemässä ja kääntelemässä. Tällä tavoin voidaan lieventää laakereihin, perävälitykseen ja ohjausniveliin aiheutuvia syöpymiä. Pukkeihinkin kannattaa uhrata jokunen ajatus: Niiden tulee tietenkin olla riittävän tukevat ja hyvin pystyssä pysyvät, mutta lisäksi auton runkoa vasten tuleva materiaali aiheuttaa mekaanista rasitusta ja pahimmillaan korroosiota, jos kosteus jää muhimaan pukin ja alustan väliin. Puupalikat rungon ja pukin välissä ovat osoittautuneet hyväksi ratkaisuksi.
Esivalmistelut ja säilytys
Kun auto jätetään seisomaan, on syytä tehdä hiukan valmisteluja kevättä silmälläpitäen. Jokaisesta tulpan reiästä kannattaa sumuttaa hiukan ohutta öljyä ja sen jälkeen pyöräyttää konetta startilla jotta öljy leviää tasaisesti sylinterin seinämiin, näin vältetään sylintereihin aiheutuvat korroosio vauriot sekä männänrenkaiden jämähtäminen. Katkaisijoihin ja releisiin kannattaa myös pruikata hiukan tarkoitukseen valmistettua spraytä. Auton jäähdyttimeen kannattaa vaihtaa kunnolliset nesteet. Mopareiden heikkokohta on moottorin kylkien pakkasroput. Ne ruostuvat parissa vuodessa puhki mikäli glykoolia ei nesteessä ole tarpeeksi, aineella on siis muitakin tehtäviä kuin jäätymisen esto. Auton sisätilojen ilmanvaihto kannattaa järjestää jotenkin, jotta keväällä ei tarvitse ryhtyä homeen poisto hommiin. Lamppujen kannat ja akun navat on syytä myös suojata rasvalla. Päävirta katkaistaan joko katkaisimella tai akun napa irroittamalla. Bensa menettää osan tehostaan, sekä imee itseensä vettä, pitemmän seisotuksen aikana, joten ennen ajokautta kannattaa tankki tyhjentää ja täyttää tuoreella bensalla. Myös moottoriöljyyn kondensoituu vettä talviseisonnan aikana, varsinkin vaihtelevassa ulkoilmassa. Myös bensaa sekoittuu ölyn joukkoon erityisesti kylmäkäynnistysten yhteydessä. Öljyt kannattaakin vaihtaa keväällä. Vielä kun moottoria käytetään pari kolme kertaa talven aikana muutama minuutti, hallintalaitteita käytellen, pitäisi keväisen ajokauden alkaa ilman ongelmia.
Vanne ja rengas asiaa
Vanteet ja renkaat ovat Mopseissa (niin kuin muissakin autoissa) hyvin dramaattisesti ajo-ominaisuuksiin vaikuttava tekijä. Vanteen valinnassa huomioitavia kriteerejä ovat muunmuassa valmistusmateriaali, pulttijako, vanteen halkaisija, leveys, offset sekä jarrujen sopivuus vanteen sisään.
"Peltivanteet" on valmistettu teräslevystä prässäämällä. Useimmissa jenkeissä on uutena ollut tällaiset, siksi entisöijillä ei juuri vaihtoehtoja ole. Niiden huono puoli on paino. Kevytmetallivanteet ovat hyvä vaihtoehto, varsinkin jos autosta halutaan maksimi tehoa. Keveytensä ansiosta ne vievät vähemmän moottorin tuottamasta tehosta kuin teräksiset. Vanteita valmistetaan myös erittäin kevyestä magnesiumista, mutta ne eivät ainakaan hintansa puolesta sovellu arkikäyttöön.
Pulttijakoa on vanhemmissa Mopareissa kahta erilaista: Isojako = 4,5 tuumaa ja pikkujako = 4 tuumaa. Pikkujakoa on käytetty pääasiassa vanhemmissa Darteissa, Valianteissa, sekä muissa A-koppaisissa. Isojako on huomattavasti yleisempi ja usein myös vanhoihin A-koppaisiin on vaihdettu tällaiset pyörännavat. Pulttikehän mittaus suoritetaan alla olevan kuvan mukaisesti.
Vanteen halkaisija on Mopar henkilöautoissa 14, 15, tai 16 tuumaa. Jotkut laittavat jopa vanhoihin jenkkeihin nykytrendin mukaisia suuria, jopa 19" vanteita sekä matalaprofiilisia, jopa 35 sarjan renkaita, mutta vaatimaton mielipiteeni tällaisesta on tyylitajun puute, lukuunottamatta muutamia harvoja poikkeuksia. Alle 50 sarjan renkaat kuuluvat mielestäni tuningi puolelle. Alkuperäisenä -60 ja -70 luvun autoissa on ollut useimmiten 75 tai 80 sarjan renkaat.
Vanteen ja renkaan leveys kulkevat tietenkin käsi kädessä. Alla vasemmalla olevasta taulukosta näkee minkä levyinen rengas käy millekin vanteelle. Oikean puoleinen taulukko taas kertoo renkaiden nopeusluokituskirjaimet.
|
|
renkaan leveys (mm)
| renkaan profiili
| vanteen leveys (tuumaa)
|
| 195
| 55
| 5,5-7,0
|
| 205
| 55
| 5,5-7,5
|
| 225
| 55
| 6,0-8
|
| 195
| 50
| 5,5-7,0
|
| 205
| 50
| 5,5-7,5
|
| 215
| 50
| 6,0-7,5
|
| 225
| 50
| 6,0-8,0
|
| 235
| 50
| 6,5-8,5
|
| 245
| 50
| 7,0-8,5
|
| 195
| 45
| 6,5-7,5
|
| 205
| 45
| 6,5-7,5
|
| 215
| 45
| 7,0-8,0
|
| 225
| 45
| 7,0-8,5
|
| 235
| 45
| 7,5-9,0
|
| 245
| 45
| 7,5-9,0
|
| 255
| 45
| 8,0-9,5
|
| Vasemmalla renkaanleveys/vanteenleveys Oikealla renkaiden nopeusluokitus
|
|
|
Renkaan merkintä
| Maksimi nopeus
|
| N
| 140
|
| P
| 150
|
| Q
| 160
|
| R
| 170
|
| S
| 180
|
| T
| 190
|
| U
| 200
|
| H
| 210
|
| V
| 240
|
| Z
| YLI 240
|
| W
| 270
|
| Y
| 300
|
|
Offsetilla tarkoitetaan vanteen pulttitason ja renkaan keskikohdan välistä eroa. Monilla on tästä asiasta väärä käsitys, mutta totuus on seuraava: Negatiivinen offset tarkoittaa ulospäin levittävää vannetta ja positiivinen taas sisäänpäin. o-offset tarkoittaa että pulttitaso ja renkaan keskiviiva ovat samalla kohdalla. Alla oleva kuva selventää asiaa. Asia jouduttiin tarkastamaan kolmesta eri vanneliikkeestä, sekä vielä muutamalta asiantuntijalta. Ohjauskulmista puhuttaessa offset tarkoittaa etupyörän olkatappilinjan ja renkaan keskikohdan etäisyyttää toisistaan maatasossa mitattuna. Etuvanteiden kanssa kannattaa olla tarkkana, koska alkuperäisistä poikkeavat vanteet muuttavat ohjauskulmia ja vaikuttavat näinollen ajo-ominaisuuksiin.
Takavanteiden offsetin valintaan vaikuttavia tekijöitä jenkkien kanssa häärätessä ei ole kovin monta: Mahdollisimman leveät renkaat on saatava pyörimään vapaasti alkuperäisessä pyöräkotelossa. Usein positiivisen offsetin omaavat vanteet olisivat hyvä ratkaisu lokarin reunan raapimisen välttämiseksi, mutta valitettavasti niitä on niukasti tarjolla. Myöskin suuret jarrurummut saattavat osoittautua ongelmaksi vanteita asennettaessa. Yhteenvetona voidaan todeta, että ennen vanteiden hankintaa kannattaa ottaa tarkasti selville millaiset autoon sopivat.
© Copyright Mopartribe ry
